Miten meni koronakevät noin omasta mielestä ja mitä uutta se toi elämään?

 

Heippa pitkästä aikaa! Viime päivityksestä on kulunut jo useampi kuukausi, joten ajattelin kirjoittaa vähän meidän kuulumisia.

Koronan aiheuttamat muutokset meidän perheessä olivat aikamoiset. Me molemmat aikuiset jäimme kokonaan etätöihin, toki etätöitä on tehty meillä osittain tähänkin asti. Pian tämän jälkeen alkoi myös lapsilla etäkoulu ja kaikki harrastukset jäivät tauolle. Eli perhe, jossa aiemmin tuntui, että koko porukka on koolla ainoastaan yöllä, jos aina silloinkaan, oli yhtäkkiä 24 / 7 kotona! Itselleni muutos oli varmaan suurin, koska olen oman työn, sivutöiden ja harrastusten myötä tottunut liikkumaan paljon ympäri Etelä- Suomea ja tapaamaan paljon ihmisiä. Näin jälkikäteen voi sanoa, että kaikki sujui ihmeen hyvin, työt ja koulut saatiin hoidettua joten kuten, eikä normaalia enempää riitelyä ilmennyt.

Lasten asumisjärjestelyissä tehtiin sellainen muutos, että myös minun lapset siirtyivät kahden viikon vaihtoväliin. Näin ei mennä koko ajan edestakaisin ja toisaalta kaikki lapset eivät olleet samaan aikaan paikalla. Tämä helpotti huomattavasti ruuanlaittorumbaa ja takasi työlle ja koululle hieman rauhallisemmat olosuhteet. Jos luet Kaunismäessä -blogia ensimmäistä kertaa, niin olemme siis seitsenlapsinen uusperhe. 

 

Etätyöpäivät olivat yhtä istumista läppärin kanssa ja fyysinen aktiivisuus putosi olemattomiin lukemiin. Päivittäisestä kävelylyenkistä pidettiin kiinni ja siitä muodostuikin päivän kohokohta. Luna -koira oli jo välillä ihan väsynyt, kun innokkaita ulkoiluttajia oli niin paljon! Lenkistä huolimatta aktiivisuutta tuli niin vähän, että välillä en viitsinyt pitää aktiivisuusranneketta ollenkaan päällä, kun lukemat lähinnä harmittivat. Kuntosalini kyllä avasi ystävällisesti virtuaalijumpat kotona katsottaviksi, mutta aika vähän tuli tehtyä. Ainut paikka missä meillä mahtuisi jumppaamaan on keskellä olohuonetta ja siinä on yleensä aika paljon kaikkea muuta meneillään. Päivät myös venyivät  iltaan asti ennen kuin saatiin omat työt ja lasten koulutehtävät tehtyä. Sen jälkeen pitikin ylläri ylläri käydä kaupassa (Prisma oli ainut paikka jossa kodin ulkopuolella kävin) ja laittaa ruokaa!

 

Jos jotain tästä keväästä opin, niin sen, että minä kaipaan ihmisiä ja maailmaa, jos joudun neljän seinän sisälle! Liikkumista, uusia paikkoja ja sosiaalisia kontakteja! Etäyhteydet onneksi vähän helpottivat tuskaa ja oli mahtavaa nähdä, miten omassa työssä ja lasten koulussa otettiin digiloikka oikein jättiläisen askelin. Kymmenen hurraahuutoa lasten opettajille, jotka ennakkoluulottomasti lähtivät toteuttamaan etäkoulua. Alun tuskan jälkeen lapsetkin tuntuivat nauttivan, kun saivat opiskella aika itsenäisesti ja heilläkin oli "Teams -palavereja", kuten meillä aikuisillakin ;) 

 

 

Piristystä arkeen ja kotonaoloon toi myös Oriflame -työ. Kauneuskutsut siirtyivät virtuaalimaailmaan ja verkkokauppa lauloi! Itse olen tähänkin asti tehnyt paljon somen välityksellä ja uskon, että asiakkaillekin oli kätevää, kun tuotteet sai kotiin turvallisesti, ilman lähikontakteja. Videolla ja varsinkin livessä esiintyminen tuntui aluksi kamalan jännittävältä, mutta onneksi kaikkeen tottuu. Omia videoita katsoessani huomasin myös jotain omia maneereja, joista en ollut aiemmin tietoinen ja sain ne toivottavasti karsittua. Kun lähdin mukaan Oriflameen, minua innosti eniten ihanat tuotteet ja kaikki kivat ihmiset ja tapahtumat, joita siihen liittyy, rahan tienaaminen oli mukaan lähtiessä oikeastaan sivuseikka. Kuitenkin nyt kun omia asiakkaita alkaa olla jo mukavasti, ilahduttaa perheenäitiä kovasti myös se pieni lisätulo, jota työ tasaisesti tuottaa. Lapset kun tarvitsevat koko ajan jotain, joten jokaiselle kympille on tilaus! Lisäksi ilahduttavat kivat palkinnot, joita voi myyntikampanjoissa ansaita, pientä luksusta itselle.

 

Peruuntuneita tai tulevaisuuteen siirtyneitä asioita ovat tyttären lakkiaiset ja pari ulkomaanmatkaa. Nyt on kesälomaa jo takana jonkin verran ja elämä tuntuu muutenkin jollain lailla palautuneen lähemmäs normaalia. Kotimaan matkailua on harrastettu ja on tuntunut ihanalta päästä taas ihmisten ilmoille. Reissuista tulossa omat postaukset. Aurinkoisia kesäpäiviä sulle!